Ruokaviidakon terveystähtönen

Mietitkö koskaan oikeaa ja väärää tapaa syödä? Menetkö sekaisin säännöissä ja määräyksissä? Rasvoissa ja hiilareissa, proteiinigrammojen päiväsuosituksissa tai kaloreissa?

Läheiseni oli sairaalassa ja kyyläsin hänen ruoka-annostaan. Kulhollinen vihannespitoista keittoa pienillä prosessoidun lihan palasilla höystettynä, pari palaa graham-paahtoleipää, suolatonta Keijua sekä makea rahkajälkiruoka. Ehkä siinä oli maitolasillinenkin. En muista, koska ihmettelin keittoa.

Ruoka-annos oli identtinen Ravitsemusneuvottelulautakunnan 2014 säädösten kanssa. Viralliset ravitsemussuositukset toimivat kouluissa ja suurruokintakeskuksissa.

Prosessoidun ruoan problematiikka on suuri. Miksi ennen pysyttiin hoikkana kotiruoalla ja jaksettiin tehdä ruumiillista työtä? Toki kuoltiin nuorempana, mutta se taisi olla julkisen terveydenhuollon puute eikä ruoan.

Kukaan ei puhunut kaloreista. Eikä sinun kehosi ole kuullut kaloreista.

Minä uskon simppeliin maailmankuvaan. Ruokaa, lepoa, rakkautta ja.. mielekästä tekemistä. Ja simppeliin ruokaan.

Kaupassa valitsen juuri sen mahdollisimman yksinkertaisen vaihtoehdon. Voi, kerma, omena, porkkana, kananmuna.. kalat ostan kalastajalta suoraa. Margariineja en käytä koskaan, eineksiä..no jaa, joskus pinaattilettuja pahimpaan lorviin.

Joulu on parasta aikaa. Kaupoissa on runsaasti ja hyvälaatuisia alkutuotteita tarjolla. Niistä väännetään laatikoita, pikkuleipiä, piirakoita (lohi-muna-smetana-tilli-suolakurkku-sipuli-piirakka on suosikkini), viktoriankiisseliä riisipuuron rippeistä.. nyt tuli jo nälkä!

Perinteinen ja vähän ulkomaanvaikutteitakin saanut joulun juhla-ateria on hyvä perusta ihan arkeenkin. Joulun annoskoot ovat toki överit, juomakin maistuu ja ruokarytmikin menee ihan nilkoille, mutta mitäs sitten?

Minun piti kirjoittaa sairaalan ’terveellisestä’ ruoasta, siitä missä ei ole suolaa, eikä oikein mitään muutakaan. Nälkä siitä ei lähde eikä varsinkaan silloin, jos se on niin huonosti ihmiselle maistuvaa, ettei sitä voi syödä. Toipilaan pitäisi saada hyvää ruokaa ja riittävästi. Mutta se ei onnistu, koska on säädökset ja raamit. Toipilas on usein myös ruokahaluton. Yhteenlaskettuna tarjottimelle jäänyt ruoka plus vierailijoiden kanttiini-ja herkkutuliaiset, taltutetaan pahin nälkä. Sama kaava toimii myös kouluruokailussa?

Tuota pikaa, kun alkaa uuden vuoden laihdutusvouhotus, törmätään joka tuutista - arvaa mihin? Juuri siihen sairaalaruokaan. Ei suolaa, hirveän vähän ’kaloreita’ ja kauheasti leipää ja rasvatonta maitoa.

Minun mottoni on: ÄLÄ LAIHDUTA IKINÄ!

Ehkä ammun personal trainerina itseäni jalkaan tällä julistuksella. Sitä mieltä kuitenkin olen. Tiedän mistä puhun, koska olen ollut ikävuodet 16-40v ainaisella laihdutuskuurilla ja ryssinyt oman nälkäkeskuksen viisauden. Sittemmin empiiriset kokeet, ravitsemustieteen opinnot sekä elämänkokemus ovat antaneet minulle ainutlaatuiset tiedot, joita jakaa.

Tästä teemasta aion kirjoittaa jatkossa paljon, paljon.

Hyvää ja rauhallista joulua,

Nautitaan juhlasta ja pidetään arki hyvänä

<3:llä Merja

- Tanssia, sanoi tanssija

Kuka pitää tanssista, käsi ylös!

Kuka kokee, ettei osaa tanssia? Mitä tanssi on? Minusta se on tunnetila liikkuessa. Taitoa..no jaa, ajan kanssa tulee sitäkin.

Parasta tanssissa on .. en edes tiedä. Siinä on niin paljon. Ryhmässä tietysti ryhmäfiilis, musiikki, hiki. Se, ettei oikein huomaa tehdessään, kuinka tehokas sitä onkaan. Flow ja aika, jolloin ei mieti mitään muuta kuin oikeaa ja vasenta, kättä ja jalkaa.

Piipahdin New Yorkissa loppusyksystä ja kävin katsomassa musikaalin Kinky Boots. Vaikutuin. Kotona kaivoin Spotifystä soundtrackin esiin ja lähdin koiran kanssa lenkille.. Ennen kuin tajusinkaan, tanssin mutaisella tiellä. Musiikki vyöryi päälleni ja sisälläni kupli. Jalka vispasi. Koira Koistinen katsoi pää kallellaan.

Lähes hyperventiloin. Tajusin, että tätä minun pitää tehdä. Tämä on lajini. Miksi edes koskaan sitä epäilin?

Olin jo vuosi sitten herjana heittänyt, että kehittelen uuden treenimuodon kasaritanssista. Ja kun tulin koira Koistisen kanssa lenkiltä, koko suunnitelma oli päässäni valmis. Siinä se nyt on, Dance80’sFit- konseptoitu liikuntamuoto! Sisältäen aerobisen kunnon ja intervallien lisäksi lihaskunto-sekä liikkuvuus-osiot- tanssien!! 80-luvun liikekieli ja musiikki, päivitettynä 2010-luvulle. Kasarinhan osaan, silloin opiskelin kiihkeimmin tulevaa ammattiani tanssijana ja opettajana. Pitkin maailmaa ja takaisin. Vuosikymmen oli pitkä, Donna Summerista discosta Karjalaisen Jukkaan, Tina Turnerista Grandmaster Flash’n tuomaan breakdanceen.

Eilen kävin maailman ensi-illassa tämän kehitystyöni tuloksen kanssa, lavalla Hämeenlinnan Kauppakeskus Tavastilassa! Olin niin innoissani, että senat meni sakaisin.

Ja jotta homma tuntuisi vieläkin vauhdikkaammalta, tunnit alkavat Hämeenlinnassa 7.1.2016 torstaina kello 17, Aulangontie 1, Piukat Paikat- ryhmäliikuntatiloissa.

Eikä siinä vielä kaikki: tammikuussa alkaa myös opettajien lisenssikoulutus. 1. ryhmä on jo täynnä. Toinen koulutus on keväällä.

Istun tovin kirjaamassa kurssimateriaalia kasaan, mutta tärkeinä on tehty. Askel otettu. Olen valmis. Maailmassa ei voi koskaan olla liikaa tanssia! Dance80’sFit-tuotemerkillä mennään ja korsi lisätään tanssin mystiseen maailmaan!!

Tuskin maltan odottaa tammikuuta..

<3:llä Merja