.. ja moni asia on pukeutumisesta kiinni.
Pukeudun heinäkuussa kahdesti shortsiasuun ja useasti paksuun huppariin ja
lämpimiin housuihin. En treenannut kertaakaan.
Siis heinäkuussa. En kertaakaan. Mitä
tapahtui minulle, mitä tapahtui kunnolle?
- - Ei juuri mitään.
Olin pakon sanelemalla lepolomalla
olkapääni kanssa. Ja kyllä oli vaikeaa. Lepo ei siis tehnyt kropalle pahaa,
mutta pään kanssa oli niin ja näin. Rotator cuff ja supraspinatus ottivat
pääroolin elämässäni. Nyt lykkäsin heidät kulisseihin.
Muutama vuosi sitten heräsin siihen, että
en muuten halua olla kahdenkymmenen vuoden päästä sängyssä ja katsoa
ostostv:tä. Heräsin myös siihen, että se saattaa olla useammankin ihmisen
tavoite. Niinpä aloin toimia.
Ideoin elämäntapamuutosleirin
#YhdenYönJuttu ja viikonmittaisen #ItselleHyvä- leirin Kreetalla. #
YhdenYönJuttu (kiitos demoleirillä olleelle Raijalle nimestä) on toteutunut
useita kertoja, Kreeta odottaa vielä ensi kesään. Pakkolomallani tajusin juuri leirin
syvimmän idean. Ei saa jäädä tuleen makaamaan!
Koska kesä jatkuu, ajattelin virkistää
muistia, ennen kaikkea omaani.
Nyt alkavat lehdet ja netti syytää
ahkerasti mantrojaan: Kesäkilot pois- pikastartti! tai Osta x-tuote, laihdut
varmasti! tai Treenaa 6x viikossa- hanki unelmiesi vartalo!!
Hohhoijaa! Minua vähän ärsyttää toitotus
timmistä kehosta. Eikö normaali riitä? Naisenvartalo, varsinkin, kun usein on
kurvikas ja pehmeä. Naisvartalon ollessa myös synnynäisesti sporttinen, jalat
pitkät tai hiukset vahvat. Optimia ei ole ja kuten kiropraktikkoni lakonisesti
totesi: ‘Olemme matkalla hautaan ja kaikki muu matkalla on kompromissia.’
On musertavaa ajatella, että nollakunnosta
pitäisi lähteä hippulat vinkuen treenaamaan, mielellään kahdesti päivässä. Tallaisia
neuvoja olen jopa itse kokeillut oppimielessä eräällä superkurssilla rahkan
syömiseen. Sellaista päivärytmiä eivät noudata liikunta-alla
työskentelevätkään, miksi siis tavallinen liikkuja?
Hän, joka syystä tai toisesta on ajautunut
huonoon fyysiseen kuntoon. Ja usko mua, harva on tehnyt sitä silkkaa
laiskuuttaan!! En ole tavannut vielä ensimmäistäkään sellaista, joka on apuani
tarvinnut.
Liikkujan syyllistäminen on todella väärä
asenne. ‘Kulje mun kengissä hetki, niin tiedät..’ Jokaisella meillä on arkemme
eikä siihen ole UKK-instituutin yleispätevää liikunta-tai ruokakaaviota.
Jos pitää kävelystä, kannattaa
ensisijaisesti kävellä. Jos intohimo on - tanssi, tanssi, marjastus -marjasta..
Sitten he, jotka haluavat tehdä vatsalaudalla vatsalihaksia, löytävät itsensä
salilta ja ryhmäliikkujat ryhmäliikuntatunneilta, ja he jotka eivät ole vielä
päättäneet joko mitä luultavammin kokeilevat jotain uutta tai miettivät vielä
kotonaan. Eikä se tarkoita, että sohvan pohjalla. Vaan omassa rauhassaan.
Elokuu on vielä kesäkuu. Nautitaan siitä.
Ei aleta syksyillä liian aikaisin. Sitä
kyllä riittää.
Minä aloitin työt ja olen iloinen siitä
päätöksestä, että valitsin ismin: Liike on lääke, ei panacod. Akuuteimman ajan
toki joutuu turvautumaan oman kipukynnyksensä rajoissa jopa lääkkeisiin, mutta
lopulta lihaksille, jänteille ja päälle on vain yksi yleisesti toimiva lääke:
Liike. Supraspinatus ja rotator cuff kiittävät ja kumartavat- minua ;)
<3:llä Merja
 |
| Sitä makaa.. |
 |
| ..niin kuin petaa |
