1. postikortti allekirjoituksin sinulle

Tervehdys Almyridan kylästä, Kreetalta.

Asun täällä kolmatta kesää, pari jäi välistä perhesyistä. Aikaisemmin olen asunut Almyridassa kesäkuusta joulukuuhun ja huhtikuusta elokuuhun, tällä kertaa vain runsaat viisi viikkoa.

Rantauduin eilen kahden lapsen ja yhden koiran, Koistisen, kanssa. Kaksi muuta perheenjäsentä tulivat maitse Harrikalla ja toinen tytär perheineen tulee viikon päästä.

Edessä on pitkä rupeama ilman autoa, bussi toki kulkee ja se prätkä, mutta käytännössä kävelen. Joka paikkaan. Plakan kylään ylös rinnettä, Gavalohorin kylään joko pelto-metsä-reittiä tai kiemurtelevaa vuoristotietä, salille Kalivesin kylään aivan järkyttävän mäkistä reittiä lähellä rantaa ja sitten Koistisen pissakävelyt ihan tässä lähistöllä, neljästi päivässä, sekä kauppareissut Coopsiin ja Pear Treehin tähän kylälle.

Ajatuksenani on kerrankin pitää lomaa ja keskittyä paljon itseeni. Hyvin itsekästä, mutta summasin, että olen ollut pienistä lapsista vastuussa 17 vuotiaasta asti.. sellaiset 35 vuotta. On minun aikani. Nyt tai ei koskaan. Nuorimmaiseni ovat 10 ja 11, eli osaavat käydä vessassa ja uima-altaalla ilman valvontaa.

Tässäpä kesän listani: hyvää, maailman parasta, kreetalaista ruoka ja paljon ulkoilmaa, merta, uimista, siinä sivussa aurinkoa. Lukemista ja läheisten kanssa yhdessä oloa.

En halua valittaa, mutta olen ansainnut tämän: Takana on kolme erittäin rankkaa vuotta, eikä positiivisessa mielessä. Perheen sisällä on sairasteltu vakavasti, on tullut vanhemmasta päästä viimeisiä jäähyväisiä ja itse olen suorittajana väsähtänyt, koska minäkään en jaksa aivan kaikkea.

Onneksi on ollut paljon valoisiakin asioita kuten lapsenlapsi, uusi ammatti, tai no paperit siitä, uusi tanssilaji Dance 80’s Fit ja sen kehittäminen (tanssi on ensimmäinen rakkauteni ), ystäviä, paljon hyviä ystäviä (halaus teille) ja on ollut onni vetää huikeille tyypeille #YhdenYönJuttu-leirejä (luja halaus). On ollut rakkautta, paljon rakkautta. Siksi täältä kirjoittelen.

Mennäänpäs takaisin asiaan. Olen maailman huonoin makaamaan auringossa. Ei vaan pysty. Tänään aamuna silkkaa matkaväsymystäni raahasin itseni yläkerran terdelle. Jaksoin olla viitisentoista minuuttia, kunnes keksin kaikkea muuta tekemistä. Aloin hääräillä. Pestä pyykkiä, järkkäillä vaatteita ja ladata tekniikkaan virtaa.

Mutta ennen kuin pääsin tähän tilaan, jouduin poistumaan Suomesta.

Pakkaaminen on kamalaa. Sain sen tehtyä. Mitä siis ottaa ’itselle aikaa’-demo leirille J mukaan kahteen matkalaukkuun, à 23 kiloa (Finnair)?

Aloitan näillä sanoilla ja tällä listalla blogini Kreeta-osion.

Laukuissa ainakin nämä:

**Paksu jumppakuminauha

**Ohut jumppakuminauha

**Kahvakuulat (4 ja 6 kg) Painavampia en tohtinut pakata

**Salihanskat

**Trikoita (6 kpl)

**Treenitoppeja (6 kpl) olin hyvin taloudellinen

**Sortseja (6 kpl)

**TDK:n tuollainen kaiutin, missä on subari mukana (biitsitreeneihin)

**Uimapuku ja biksut

**Lenkkarit (3 kpl)

**musavehkeet lenkille

**kuulokkeita, vöitä ja pussukoita kantaakseen musavehkeitä lenkille

Thaleme argotera!!

Eli nähdään myöhemmin, nyt joudut tyytymään sähköiseen postikorttiin.

<3 Merja